Olen viime vuoden aikana vähentänyt sosiaalisen median seuraamista ja keskusteluihin osallistumista. Tässä muutamia syitä. Yritän myös analysoida mitä hyötyä tästä on ollut.



Syitä miksi olen vähentänyt sosiaalisen median käyttöä:
 

  •  Aiheuttaa stressiä
  •  Sosiaalisessa mediassa käytetty aika on pois paljon tärkeämpien asioiden tekemisestä, kuten omasta kunnostaan ja terveydestään huolehtimisesta
  •  Aika on pois oikean elämän sosiaalisista suhteista, joiden katson olevan paljon arvokkaampia
  •  Aiheuttaa ihan turhiin kiistoihin osallistumista, joissa väitellään ei yhtään mistään tärkeästä, jolla olisi oikeasti mitään merkitystä kenenkään ihmisen elämän kannalta
  •  Minkä tahansa ruudun edessä kyköttäminen aiheuttaa huonon ryhdin
  •  Sosiaalisesta mediasta ei löydä aitoja ystäviä, joiden kanssa voisi oikeasti viettää aikaa internetin ulkopuolella
  •  Ihmiset käyttäytyvät sosiaalisessa mediassa epäaidosti
  •  Monissa ryhmissä valtaa käytetään väärin ja ihmisiä kohdellaan ihan ilman järkeviä tai ihan ilman mitään selityksiä eriarvoisesti ja ala-arvoisesti
  •  Ihmisiltä yritetään ottaa oma valta pois oman elämänsä suhteen ja saada ihminen aivopestyä uskomaan vain tiettyihin totuuksiin, joiden varjolla sitten voidaan jopa alkaa myydä ihmiselle todella kalliita tuotteita, joita ihminen ei edes tarvitse, Kaikki toisinajattelijat vaiennetaan tai heitä vähätellään. Hauskaa on se, että ei aina mene edes kauan aikaa, kun noissa ryhmissä tajutaan mistä on kysymys ja ryhmän jäsenet hajoavat eri suuntiin. Niin moni asia on massapsykoosiin ohjaamista ja ihan uskomattoman moni aikuinen ihminen hakee itselleen jotain gurua, jota sitten seuraa sokeasti kuin päätön kana. Täysin kyseenalaistamatta ja täysin ottamatta itse asioista selvää. Mediakritiikki ja lukutaito on aikuiselle ihmiselle erittäin tärkeä asia. Sen on olen huomannut. Erityisesti kyky kyseenalaistaa ja ajatella omilla aivoilla on erittäin tärkeää. Ei näytä ihmiskunta tulleen kauas tässä asiassa. Ollaan kaiken tiedon äärellä ja mukamas yksilöllisyys on päivän sana ja silti ihmiset ovat liian laiskoja lukemaan, eikä oikeasta yksilöllisyydestä ole monien ihmisten kohdalla merkkiäkään. Monet ovat ihan lampaita, joita voi johdatella ihan mihin vain, kun löytyy tarpeeksi karismaa omaava guru. Sillä ei ole väliä mitä sanoo, kunhan vain sanoo sen tietynlaisella asenteella ja auktoriteetilla. Uskomatonta.
  •  Helposti kaverilistalle voi kertyä sadoittain ihmisiä, joita ei koskaan ole tavannut ja jotka oikeassa elämässä kadulla vastaantullessaan eivät edes tunnistaisi minua saati sitten tervehtisi. Vielä vähemmän suurin osa lähtisi kanssani kahville vaihtamaan kuulumisia. En minä tee sellaisilla "ystävillä" yhtään mitään. Olen poistanut näitä "ystäviä" sadoittain ystävälistoiltani. Sama juttu joidenkin "sukulaisten" kanssa, jotka eivät edes vuosien sosiaalisen median kaveruuden jälkeen ole tykänneet yhdestäkään julkaisustani tai kommentoineet mitään. Pahinta on se, kun joku vain lupaa kysymättä jakaa jonkin oman julkaisuni ja esittelee sen kuin omanaan. Muuten tästä henkilöstä ei sitten kuulukaan mitään. Ei vaivaudu koskaan edes kysymään mitä minulle kuuluu. Hyvästi näille "ystäville" ja "sukulaisille". Veri ei todellakaan ole yhtään vettä sakeampaa. Mutta jännä huomata kuinka sitten jäljelle jäävät ihmiset ovat juuri niitä, jotka ovat hyvinkin usein aktiivisia sekä kertomaan arkielämästään (ihan oikeita asioita, ei vain mitään pintakiiltoa), että kommentoimaan muiden posteja. Tätä ei huomaa niin selvästi, jos seinä on täynnä kaikkea epäolennaista ja ei niin tärkeää. Ero voi olla näiden "ystävien" ja ystävien välillä kuin yöllä ja päivällä, joten kannattaa karsia jyvät akanoista. Jää enemmän tilaa ja aikaa noille ihmisille, joita oikeasti kiinnostaa yhteydenpito ja sinun kuulumisesi, sekä myös jakaa ihan oikeita kuulumisia omasta elämästään. Ei vain pelkkää itsensä kehuskelua ja vertailua muihin ihmisiin
  •  Monet ihmiset eivät kommentoi juuri ikinä mitään positiivista. Sen sijaan heidäh kommenttinsa ovat usein negatiivisia, lannistavia, pessimistisiä ja muita ihmisiä vähätteleviä. Itseään ja omaa paremmuuttaan he kyllä jaksavat aina korostaa. Näitä ihmisiä voi blokata pois, mutta heitä on niin paljon, että mieluummin käyttäisin blokkaamiseen kuluvan ajan johonkin paljon tärkeämpään. Pahinta on jos tuo inhottava ihminen on jonkin ryhmän ylläpitäjä. Häntä ei voi blokata, joten on vain joko kestettävä, vähennettävä omaa kommentointiaan, jotta ei joudu hänen kanssaan tekemisiin (mikä taas ei ole järkevää, koska miksi sitten edes olla koko ryhmässä) tai jopa lähdettävä koko ryhmästä. Yksi keino on tietysti lakata seuraamasta ryhmää ja käydä lukemassa vain silloin tällöin. Tämän viimeisimmän olen katsonut hyväksi vaihtoehdoksi. Kuitenkin moni ryhmä on kuin Kauniit ja Rohkeat. Voi olla pitkän aikaa, jopa monta vuotta, seuraamatta ja mitään maata mullistavaa ei sillä välin ole tapahtunut, mihin ei pääsisi nopeasti takaisin kärryille.
  •  Ihminen ei tarvitse niin paljon ryhmiä, kuin hän kuvittelee tarvitsevansa. Itsenäisyys ja omien päätösten tekemään oppiminen on paljon tärkeämpää. Siksi voi lakata seuraamasta ryhmien keskusteluja ja vaikkapa vain poimia joitakin kirjallisuuslinkkejä, joita ryhmässä jaetaan. Sitten omassa rauhassa ja omalla ajatuksella tutustuu kirjoihin. Ihmisen on todella tärkeää oppia tuntemaan itsensä ja sitä eivät mitkään sosiaalisen median ryhmät tarjoa. Nissä päinvastoin yritetään saada ihminen erkanemaan omasta itseluottamuksestaan ja itsetuntemuksestaan. Ihmisen täytyy kehittää omaa varmuutta ja epävarmuuden sietokykyä. Täytyy uskaltaa elää ja tehdä virheitä. Täytyy uskaltaa tehdä päätöksiä muilta neuvoa tai hyväksyntää kysymättä. Sillä tavalla ihminen oikeasti oppii tuntemaan itsensä ja pystyy kehittämään ja vahvistamaan itseään. Täytyy tuntea omat heikkoudet ja vahvuudet. Tätä tietoa ei saa mitenkään muuten kuin vain lähtemällä pois ryhmistä (myös oikean elämän ryhmistä) ja uskaltamalla tehdä asioita itsenäisesti. Sitten vain täytyy kestää kritiikki niiltä ihmisiltä, jotka kokevat omilla aivoillaan ajattelevan ihmisen uhkana. Tätä ei pidä pelästyä. Täytyy luottaa itseensä. Oikeat ystävät ovat niitä, jotka kunnioittavat itsenäisyyttäsi ja kykyäsi ajatella ja muodostaa omia mielipiteitä omiin kokemuksiisi ja arvomaailmaasi perustuen. Ihmisellä on oikeus rakentaa omasta elämästään sellainen, joka kuvastaa omaa tietämystä ja kokemuksia, sekä omaa arvomaailmaa ja omia ihanteita. Näitä omia asioita ei kenenkään tarvitse muille tyrkyttää, koska jokaisella on mahdollisuus kartuttaa omaa tietämystään ja kokemuksiaan omalla tavallaan, sekä näiden pohjalta muodostaa aivan omanlaisensa arvomaailma, jolle sitten monenlaiset valintansa perustaa. Itsenäisyys voi joskus olla pelottavaa, mutta vain ihminen, joka on pelkonsa ja epävarmuutensa kohdannut ja niiden yli päässyt, on oikeasti vahva ja itsenäinen ihminen. Hän näkee liian helppojen ratkaisumallien ja valheiden lävitse. Itsevarmuutta ja itsetuntemusta ei voi ostaa keneltäkään. Jos joku muuta väittää, niin hän yrittää saada ihmiset uskomaan helppoihin ja nopeisiin ratkaisuihin, niin kuin helpon rahan perässä kulkevat markkinamiehet aina. Ihminen voi puhjeta kukkaan vasta monien vastoinkäymisten, omaan arvomaailmaan perustuvan päämäärätietoisuuden ja sinnikkyyden kautta. Se vain on elämää. Muuta oikea elämä ei kenellekään ole. Jos joku muuta väittää, niin hän valehtelee. Kaikki helpommat keinot ovat harhaa ja silmänlumetta, eivätkä oikeasti tuota mitään pysyvää ja menestyvää lopputulosta. Myös oikeat ystävyyssuhteet perustuvat sille, että uskaltaa päästää toisen ihmisen oikeasti henkisesti lähelleen. Näyttää koko ihmisyytensä myös heikkouksineen. Ne "ystävyydet", jotka hyväksyvät sinut vain silloin, kun menestyt ja sinulla on jotain tarjottavaa "ystävillesi", eivät ole oikeita ystävyyksiä. Siinä vain yritetään hyötyä toisesta ihmisestä. Toisaalta toinen ääripää on se, että toinen ihminen ei yhtään yritä pärjätä elämässään, vaan käyttää toista ihmistä esim. jatkuvasti terapeuttinaan kykenemättä koskaan vastavuoroiseen tukemiseen ja kuuntelemiseen. Tämäkin on hyväksikäyttöä. Kumpaankaan ei pidä suostua. Oikea ystävä hyväksyy heikkoudet ja epätäydellisyyden, kunhan ne vain ovat jotenkin hallinnassa ihmisellä itsellään. Oikea ystävä myös päästää sinut henkisesti lähelleen ja kertoo omat ongelmansa ja heikkoutensa eli hän ei katso sinua ylhäältä alaspäin, vaan samalta tasolta, vertaisena. Oikea ystävä on myös lojaali, eikä häntä tarvitse vannottaa pitämään hänelle uskomasi asiat vain omana tietonaan.
  •  Sosiaalisessa mediassa ei oikeastaan voi olla varma kenen kanssa milloinkin juttelet. Etenkin kun on kysymys ihmisistä, joita et koskaan ole edes tavannut oikeassa elämässä. Tätä vaikeuttaa ajoittain vielä sekin, että joskus sosiaalisen median tilejä kaapataan ja joku muu kuin tilin oikea hallitsija voi kirjoitella ihan mitä sattuu tilin hallitsijan nimissä. Tämän takia keskustelen kaikista mieluiten ihmisten kanssa ihan kasvotusten tai vähintäänkin puhelimessa. Jos koen että tuskin tulen koskaan tapaamaan jotain henkilöä oikeassa elämässä ja keskustelemaan hänen kanssaan kasvotusten, niin en ota häntä sosiaalisen median kaverilistalle. Varsinkaan en ota kavereikseni sellaisia ihmisiä, joiden kanssa en ole tuttu edes mistään sosiaalisen median ryhmästä eli että oltaisiin edes sanaakaan vaihdettu, vaan minun profiilini on poimittu jonkin ryhmän jäsenluettelosta ja siihen perustuen laitettu minule kaveripyyntö. Ei, en aio ryhtyä sosiaalisen median kaveriksi kaikkien ryhmieni kaikille jäsenille vain sen takia että olemme samassa ryhmässä. Tähän mennessä kaverilistalle päässeet ja siinä oman hyvän käytöksensä takia pysyneet saavat jäädä niin kauan kuin hyvää käytöstä riittää. Mutta uusia tuntemattomia kavereita en enää ota pelkästään sosiaalisen median kaverilistalle roikkumaan. Edellytyksenä kaverilistalle pääsyyn on siis jatkossa se, että tunnen henkilön ensin oikeasta elämästä ja että olen hänen kanssaan jutellut ihan kunnolla, sekä tullut hänen kanssaan toimeen. Pelkkä naamatuttavuuskaan oikeasta elämästä ei siis riitä. Eikä se että ollaan vain juteltu. Toimeen täytyy minun kanssani tulla, jos kaverilistalle haluaa. En halua kaverilistalleni ihmisiä, joiden kanssa pitää alkaa vängätä itselleni tärkeistä asioista tai jotka ovat jotenkin ylimielisiä tai negatiivisia.


Mitä hyötyä sosiaalisen median käytön rajoittamisesta ja kaverillistojen pienentämisestä on ollut:

 

  •  Enemmän aikaa miettiä mitä oikeasti elämässä haluaa vielä tehdä ja mihin ja kuinka paljon haluaa käyttää aikaa, jotta pääsee joihinkin haluamiinsa tavoitteisiin
  •  Vähemmän stressiä joidenkin ihan tuntemattomien ihmisten syntymäpäivien muistamisesta (en todellakaan jaksa seurata satojen, käytännössä minulle täysin tuntemattomien, ihmisten syntymäpäiviä saati sitten muistaa tai jaksaa laittaa kaikille heille tasapuolisesti syntymäpäiväonnitteluja tai mitään muitakaan huomionosoituksia erilaisten heille tärkeiden päivien johdosta, joihin minä en edes millään tavalla tule oikeassa elämässä koskaan osallistumaan. Oma elämäni on todellakin tärkein ja elämän aika on rajallista, joten järki käteen. Päästämällä ihmisiä pois kaverilistaltani helpotan myös heidän elämäänsä ja taakkaansa, kun heidänkään ei tarvitse muistaa laittaa minulle, käytännössä täysin tuntemattomalle ihmiselle, onnitteluja tai mitään muitakaan huomionosoituksia)
  •  Vähemmän huonossa asennossa paikallaan kyköttämistä
  •  Enemmän liikuntaa ja omasta terveydestä huolehtimista
  •  Parempi unirytmi ja unenlaatu
  •  Helpompi pitää kiinni oman elämän päivittäisistä rutiineista
  •  Enemmän kontakteja ja katsekontakteja ihmisiin ihan oikeassa elämässä
  •  Itsevarmuuden lisääntymistä
  •  Paljon vähemmän stressiä ja pahaa mieltä
  •  Helpompi ja rennompi olotila, kun huomaa, että voi itse vaikuttaa omaan elämäänsä niin monella tavalla. Voi tehdä valintoja niin sosiaalisessa mediassa kuin oikeassakin elämässä sen suhteen minkälaisten asioiden ja ihmisten antaa vaikuttaa elämäänsä. Oppii paremmin ymmärtämään mitkä asiat itselle ovat oikeasti tärkeitä ja laittamaan rajat vääränlaisille asioille ja ihmisille. 
  •  Näkee ihmisiä ihan aidoissa ympäristöissä tekemässä ihan aitoja asioita
  •  Voi itse olla ihan aidoissa ympäristöissä ja tehdä ihan aitoja asioita, ihan juuri sillä tavalla kuin itse haluaa ilman että kukaan on kertomassa omaa mielipidettään
  •  Voi tehdä jotain oikeasti merkityksellistä, eikä vain suunnitella ja puhua tekemisestä tai pahimmassa tapauksessa ei puhua tai tehdä yhtään mitään merkityksellistä. Voi esimerkiksi auttaa jotakuta ihmistä, tervehtiä häntä, kiittää häntä, hymyillä hänelle, yms. Sosiaalisessa mediassa ei voi edes oikeasti hymyillä tai syvällisellä tavalla osoittaa miltä sinusta tuntuu. Usein vaikka kuinka yrittää, niin silti tulee väärinkäsityksiä, jotka sitten johtavat blokkaamiseen ilman että asiaa edes pyritään selvittämään. Surkeaa ja erittäin stressaavaa. Mieluummin olen ihan oikeasti tekemisissä ihmisten kanssa niin että ei tarvitse arvailla sanojeni tai tekojeni merkitystä tai aitoutta. Sama myös toisinpäin. Haluan oikeasti nähdä sen ihmisen, jonka kanssa keskustelen. Olen kyllästynyt pelkkiin staattisiin kuviin ja ihmisten postien lukemiseen. Haluan kuulla ja nähdä ihmisen ihan oikeasti. Joskus jopa haistaa ja koskea. Olemmehan ihmisiä emmekä mitään robotteja.
  •  Haluan itse olla oman elämäni vallankäyttäjä ja sanella oman elämäni säännöt ja oikeudet. On ihanaa elää ilman joidenkin vallanhaluisten ihmisten ja ryhmien mielivaltaa. On ihanaa huomata kuinka paljon vapauksia ja oikeuksia maailmaan mahtuukaan, eikä niitä voi kukaan mielivaltaisesti estää tai sensuroida. Aivan mahtavaa! Niin monista asioista ei tarvitse väitellä yhtään kenenkään kanssa. Säästyy niin moni mieli pahoittamiselta, kun ihmiset vain tajuavat kuinka monta turhaa väittelyä pystytään elämässä välttämään. Ihan turhaan ihmiset muiden mielipíteitä monessakaan asiassa kysyvät ja näin turhaan ajautuvat aivan turhiin väittelyihin. Ihan turhaa on myös jakaa omia kokemuksiaan ihmisten kanssa, jotka eivät niitä koskaan tule arvostamaan, eikä heitä siihen kannata edes yrittää käännyttää. On helpointa vain hyväksyä, että on olemassa paljon ihmisiä, jotka eivät sinua kunnioita ja samalla tietää että heillä ei ole mitään sananvaltaa tai valtaa sinun elämäsi päätöksiin. Heidän mielipiteensä ovat täysin yhdentekeviä. Se että kaikki ihmiset eivät sinua hyväksy ei vähennä sinun arvoasi pätkääkään. Omaa arvoa ei kannata laittaa sen varaan, että saisit kaikilta ihmisiltä hyväksyviä ja positiivisia kommentteja. Ei ole olemassakaan sellaista ihmistä, jota kaikki kunnioittaisivat tai ihailisivat. Eikä se että joku saa paljon tykkäyksiä sosiaalisessa mediassa tee hänestä pätkääkään tärkeämpää ihmistä kuin sellaiset, jotka eivät niitä tykkäyksiä niin paljon saa. Monesti tykkääjillä on itsekkäät lähtökohdat tykkäämiselle eli ajattelevat itse jotenkin hyötyvänsä tiettyjen henkilöiden mielistelemisestä. Sitten monet muut menevät samaan massapsykoosiin vain siksi kun monet muutkin niin tekevät (vertaa ämpärien jonottaminen). Sen kun ymmärtää ja hyväksyy, niin siinä on jo yksi onnellisuuden avain. Periaatteessa riittää, että olet ainoa ihminen, joka itsesi täysin hyväksyy ja itseäsi täysin rakastaa. Muita ihmisiä tulee ja menee, mutta aito ja todellinen rakkaus ja syvä kunnioitus itseäsi kohtaan kulkee aina mukanasi minne menetkin. Muista ihmisistä ei koskaan kannata pitää kiinni. Hyvät ihmiset, joiden välittäminen perustuu aitoihin asioihin, pysyvät rinnallasi ihan pitelemättä. Totta kai välit kannattaa aina selvittää, mutta ei pidä alkaa tehdä isoja kompromisseja tai madella kenenkään edessä. Se taas on hyväksikäyttöä ja oman sielunsa myymistä. Tärkeintä on että välittämisesi itseäsi kohtaan perustuu aitoihin asioihin ja siihen että pystyt ihan rehellisesti sanomaan itsellesi, että arvostat itseäsi sellaisena kuin olet oman arvomaailmasi mukaisena ihmisenä. Näin todennäköisemmin myös vedät puoleesi aitoja ihmisiä ja ihmisiä, jotka pitävät sinusta oikeista, aidoista syistä ja jakavat oman arvomaailmasi tai ainakin suuren osan siitä.
  •  Jää enemmän aikaa oikean faktan ja tiedon etsintään. Voi itse valita omat tietolähteensä sen sijaan, että joku yrittää valita ne sinun puolestasi samalla vähätellen niitä lähteitä, joita itse suosit. Omaa arvomaailmaansa ei kannata kenellekään píenisieluiselle ja vallanhaluiselle pyrkyrille myydä. Ihmisen oma ja varsinkin kokemuksen kautta saatu tieto on moninkertaisesti arvokkaampaa kuin yksikään kirjan teoria tai jonkun toisen ihmisen kokemus. Myös toisinpäin: kenenkään oma kokemus ei ole yleistettävissä yleispäteväksi neuvoksi, jonka mukaan kaikkien pitäisi elää vain siksi että yksi ihminen sanoo niin. Oma elämänkokemus ja omaan kokemukseen perustuva viisaus on pätevä vain oman itsesi kohdalla, ei kenenkään muun. Ei ole mitään oikotietä omaa itseäsi koskevaan viisauteen. Kaikki tulee vain ja ainoastaan oman kantapään kautta. Jotka muuta väittävät, haluavat vain hyötyä sinusta rahallisesti tai jollain muulla tavalla manipuoloida sinua seuraamaan jotain muuta kuin omaa polkuasi.